Oli kyllä mahtavaa huomata, että painot nousivat taas viime kertaa helpommin. Vielä mahtavampaa oli se, että aluksi 10 kilon kahvakuula oli varattu, joten tein heilautuksia 6 kilon kuulalla, eikä se tuntunut missään :D Kyykky+pystysoutuun sain sitten sen painavamman kuulan kun tuntui turhalta heilutella sitä pienempää. Sen jälkeen oli vuorossa askelkyykyt ja jos jotain liikettä vihaan, niin askelkyykkyjä. Niitä, kyykkyjä ja pyöräilyä kuitenkin kiitän takapuolestani, josta itse asiassa jopa pidän. Olen kulkenut pienestä pitäen pyörällä joka paikkaan ja silloin kun harrastin aerobicia, oli minulla siinä ohjaaja joka tuntui rakastavan askel- ja normikyykkyjä, joita tehtiin aina lyyhistymiseen saakka. Askelkyykkyjä tehdessä minun on aina tsempattava itseni ihan äärirajoille kun jalat tärisee hulluina ja vielä olisi pari toistoa jäljellä. Jos joku kuulisi ajatukseni kun tsemppaan itseäni uuteen sarjaan tai niiden viimeisten toistojen aikana.... Ärräpäitä lentää ja parjaan itseäni minkä pystyn. Mutta sen jälkeen kun olen selviytynyt, korvaan käytöksen itselleni kehumalla suoritukseni maasta taivaisiin ja hetken tunnen itseni (hikiseksi ja läähättäväksi) jumalaksi.
Illalla päätin lähteä vielä lenkille ja siinä vetäessäni ulkoiluhousuja jalkaan satuin vilkaisemaan peiliin ja hämmästyin niin paljon että piti mennä oikeen lähemmäs tuijottelemaan. Kun tarkkaan katsoin, saatoin huomata, että ylävatsassani oleva pystysuora viiva pilkotti ehkä hitusen enemmän kuin ennen. En sitten tiedä mahtaako se olla joku esiin pyrkivä vatsalihaksen tapainen vai pelkästään väärin päin kääntynyt vatsamakkara :D Alkoi naurattaa hirveästi ja lähdin sitten sinne lenkille suupielet nykien. Tein saman lenkin kuin viimeksi, tällä kertaa hölkyttelin 20 minuuttia kunnes tuntui siltä etten muka enää mitenkään jaksanut enempää. Silti loppumatkalla otin vielä parit spurtit, eli päätin että juoksen tästä tuonne kyltille ja sitten kirmasin minkä jaloista lähti! Hyvin pystyin juoksemaan täysillä lyhyen matkan, vaikka juuri voimat hölkkään olivat mukamas loppuneet. Ehkä ihmisellä on joku itsesuojeluvaisto, että vähän energiaa on säästettävä jos tulee vaikka tarve päästä karkuun?
Kotona tein vielä (liian) ison satsin maitorahkaa ja mustikoita, jonka puoliväkisin tungin alas. Semmoinen päivä se :) Ruokailut näyttivät tältä:
Aamupala: neljänviljanpuuro mansikkahillolla ja raejuustolla, lasi maitoa
Lounas: hernekeittoa, salaattia, kaksi siivua leipää margariinilla, pannukakkua hillolla ja lasi maitoa
Välipala: raejuustoa, banaani ja kaksi marianne-karkkia
Lounas: kanaa, salaattia ja porkkana
Iltapala: maitorahkaa ja mustikoita
Nyt nukkumaan ja huomenna onkin onneksi jo perjantai!