Houkutus

Päätin varata itselleni ajan verikokeisiin täksi aamuksi, kun kerran oli mahdollisuus saada tietää kaiken maailman kolesterolit ja muut - ilmaiseksi! Koulussa siis jotkut opiskelijat tarvitsivat koekaniineja näyttöihinsä. Näytteet vaativat paastoa edellisestä illasta. Peace of cake, ajattelin kun eilen illalla mutustelin kylläisenä vielä omenaa päättäen, että nyt en sitten syö ennen kuin vasta verikokeiden jälkeen. Kun olin päässyt peiton alle aikeissani painua unten maille, alkoi mahani murista. Yhtäkkiä tunsin olevani valtavan nälkäinen! Sellainen olo, että nyt äkkiä tänne valtava makaronilaatikkoannos, nomnomnom. Mutta enhän minä voinut enää syödä kun kello lähenteli jo puolta yötä :( En meinannut millään saada unta, mutta lopulta voitin taistelun vatsaani vastaan ja uinahdin. (ja olin siis syönyt koko päivän erittäin hyvin - luulen, että koko "nälkä" oli kokonaan psyykkistä oireilua siitä, että tiesin sen olevan ehdottoman kiellettyä)

 Aamulla olo ei ainakaan helpottunut. Olen tottunut aina syömään aamupalan melkein heti herättyäni: puuroa tai mysliä ja teetä. Nyt en saanut niistä mitään, vaan oli tyydyttävä pieneen vesilasilliseen. Yritin olla urhea ja lämmitin mikrossa pakkasesta itselleni pari ruisleipää evääksi, jotta voisin mussuttaa ne heti näytteenoton jälkeen. VIRHE, VIRHE. Ne tuoksuivat taivaalliselle lämpiminä ja suurin piirtein kuolasin niiden päälle. Ryhdistäydyin, pilkoin nopsasti paprikat niiden päälle, heitin muovipussiin ja suljin sen tiukasti. Sitten äkkiä kamat kasaan, pyörän selkään ja kohti koulua. Olin varma, että tuuperrun katuojaan ja jään sinne, mutta selvisin kuin selvisinkin.

Verinäytteenoton jälkeen oli voittajafiilis ja kaivoin onnellisena leivät esiin. Vain huomatakseni, että ne olivat muuttuneet kivikoviksi leivänkuvatuksiksi, joita syödessä meinasi hampaat irrota. Onneksi pääsin parin tunnin päästä syömään oikeaa ruokaa. Tästä kaikesta kuitenkin päättelin, että totaalikieltäytyminen ei sovi minulle, vaikka oikeastaan sen tiesinkin jo aiemmasta kokemuksesta. Kielletty houkuttaa ja tekee minusta heikon, aiheuttaa pahaa mieltä ja muutenkin kismittää. Mieluummin siis sallin itselleni esimerkiksi vähän suklaata silloin tällöin kun sitä oikeasti haluaa, enkä kiduta itsäeni vieroitusoiretuskissani. Skippasin yhden luennon, joten syömisen jälkeen kiiruhdin töihin parantamaan maailmaa ja turvaamaan elantoani. Olin ylpeä itsestäni, että söin töissä vain yhden dominokeksin ja vain pikkuisen mustikkarahkaa eväideni lisäksi, koska siellä on AINA kaiken maailman herkkuja houkuttelemassa pahoille teille. Hyötyliikuntaa lukuunottamatta urheiluosuus jäi täysin mitättömäksi, mutta huomenna aion käydä salilla!